sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Pirkko Pekkarinen: Aurora - Vaahteralaakson tyttö!

Pirkko Pekkarinen
Aurora Vaahteralaakson tyttö
Kirjapaja, 1991
208 s.








Alkulause:
Haukka liiteli puitten latvojen yläpuolella levottomana kuin etsien paikkaa, johon laskeutua.

Loppukappale:
Sitten tulisi kesä ja hän näkisi taas Auroran. Missä, sitä hän ei vielä tiennyt. Mutta nyt Thomas uskoi, että kesä tulisi.

Aurora on suomalainen tyttö, jonka isä on karkoitettu maasta sortokauden aikana. Eletään 1900-luvun alkua. Thomas puolestaan on rikkaan kanadalaisen liikemiehen poika.Kumpikin haaveilee taiteellisesta urasta.

Auroa - Vaahteralaakson tyttö on ihan kiva tyttöjen kirja. Romtantiikkaa ja hipppunen historiaa. Tai oikeastaan historia on vähän liian ponnekkaasti läsnä. Suomalaisuuden historian tapahtumat, jotka on ripoteltu tarinan lomaan tulevat niin yhteen syssyyn,että lukiessa alan miettiä vuosilukuja. Vuosiluvut eivät ole koskaan olleet vahva puoleni. Alan miettiä aikaa ja tapahtumia. Lisäksi tarinan kerronta on erikoinen yhdistelmä takautumaa ja nyt hetkeä, Auroralle tapahtuvaa (tai Thomasille tapahtuvaa) ja muistelua. On vaikea sanoa, kuluuko kirjan tapahtumissa vuosi vai useampi.

Koska kaikki suomalaisuuden yleistietous oli sikin sokin päässäni aloin kaivella yksityiskohtia saadakseni hieman selkeyttä ajatuksille ja sain kokoon tällaisen aikajanan kirjassa mainituista tapahtumista ja henkillöistä.

Tutkimusmatkailija Mary Henrietta Kingsley    eli 1862 - 1900
Bobrikov oli Suomen kenraalikuvernöörinä  1898 - 1904
Helmikuun manifesti annettiin vuonna 1899   
Edward Iston maalaus Hyökkäys valmistui 1899
Aurora Karamzin eli vuosina 1808 - 1902
Asevelvollisuussäädös annettiin 1901
Theodore Roosevelt oli  USA:n presidentti vuosina 1901 - 1909
Pariisin maailmannäyttely pidettiin 1900
Buurisotaa käytiin vuosina 1880- 1902
Boksarikapina oli 1899 - 1901   
Wright-veljesten 1. ilmalento tapahtui 17. joulukuuta 1903
Marie Curie sai 1. nobelinsa vuonna 1903


Suht looginen ajankohta siis näissä viittauksissa, mutta pieni epäloogisuus kuitenkinon todettavissa.  Kirjassa mainitaan, että Aurora Karamzin oli kuollut edeltävänä vuonna, tällöin Aurora oli kotonaan Suomessa ja muisteli menneitä ja haaveili suuria. Vuoden täytyi siis olla 1903. Mutta - kun Aurora sitten päätti tyttöystävänsä kanssa matkata isänsä  luokse Kanadaan, kerrotaan, että keisari oli edellisvuonna  säätänyt asevelvollisuuslain, jonka vuoksi moni nuori mies päätti lähteä maasta. Auroran täytyi siis lähteä matkalle vuonna 1902 (koska asevelvollisuussäädös oli annettu 1901). Tapahtumissa siis edetään eteenpäin, mutta vuosiluvut menevät taaksepäin.

Niin tai näin, niin selkeä ajankohta on joulu 1903, joka mainitaan, kun Aurora saa joululahjan palvelijatoveriltaan Marylta ja tämä tapahtuu tarinan loppupuolella. Aurora on pestautunut Thomasin perheeseen palvelijaksi, kun ei olekaan tavannut isäänsä, joka on lähtenyt johonkin tiettömien taipaleiden taakse.

LIsäksi minua kirjassa häiritsi maininta Mary Kingsleystä, joka oli todellinen henkilö ja kirjoitti pari kirjaakin Afrikan-matkoistaan. Aurora-kirjassa mainitaan siitä, että hän putosi tiikeriansaan norsunluupiikkien päälle. En tiedä, onko tämä todellinen tapahtuma, voisiko moninkertaiset alushameet ja vaatekerta säästää hengen tällaisessa ansassa, mutta mikä minua häiritsi oli se, että Afrikassa ei ole tiikereitä. 

Näistä epäloogisuuksista huolimatta pidin Aurora - Vaahteralaakson tyttö kirjasta sen verran, että haluan lukea sen jatko-osatkin (vai ovatko ne edeltäviä osia). Aurora-kirjan kerronta on suht persoonallista ja mukaansatempaavaa. En kuitenkaan vertaisi tätä Montgomeryn kirjoihin tai muihin tyttökirjaklassikoihin, niin kuin takakansiteksti tekee. Romanttinen ote on kerronnassa vahva historian ohella. Aurorassa on paljon haaveita ja unelmia ja siksi se on kevyttä luettavaa.
---
Huom! Pirkko Pekkarinen tunnetaan nykyään kirjailijanimellä Anna Amnell, mutta käytän postauksessa kirjassa mainittua kirjoittajanimeä.
----
Tällä saan taas yhden kasvin lisää Kirjaherbariooni: Vaahtera (Acer platanoides).

2 kommenttia:

  1. Hei, Oli kiinnostavaa lukea tämä kirja-arvostelu. Aloin kerätä aineistoa tätä kirjaa varten Kanadassa asuessani joskus 1980-luvulla, joten en muista, mistä tuo Mary KIngsleytä ja tiikerinansaa koskeva kohta on. Nähtävästi jostain kanadalaisesta tietokirjasta. joka kertoi rohkeista naisista. Sana "tiger trap" tarkoittaa ansaa, johon pyydystettiin isokokoista riistaeläintä, joskus myös ihmisiä. Niillä seuduin,, missa Kingsley kulki, oli ihmissyöjiä, ja KIngsley sai neuviottelulla pelastettua yhden afrikkalaisen joutumasta"pataan". Kirjan fiktiivisessä maailmassa Auroran isä oli kuullut tarinan mahdolisesti opiskelutovereiltään tai joltain lähetyssaarnaajalta. Tiikerit elivät alkujaan Afrikassa, mutta niitä on nykyään luonnostaan Intiassa. Se on kirjassa tarina. Nykyään käytetään sanaa "game trap" eli suurriistan ansa.(game trap) Aurora-kirjoista on yhteispainos Vaahteralaakson Aurora. Aurora 1-3.2014 BoD. 362.sivua
    https://aurorakirjat.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vierailusta ja kommenteista. Minulla on vielä lukematta ainakin yksi Aurora-kirja, joka odottaa hyllyssäni lukuvuoroaan.

      Poista

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.