23 marraskuuta 2015

Enid Blyton: Adventure stories!



Enid Blyton
Adventure stories
- Mischief at St.Rollos
- The Children of Kidilin
William Collins Sons and go, Ltd, London
1973
188 s.


Enid Blytonin Viisikko-kirjojen vankkumattomana ystävänä oli mielenkiintoista löytää häneltä hieman toisenlaistakin kirjallisuutta ja mielenkiintoista oli myös lukea hänen tekstiään alkuperäiskielellä.

Nettiantikvariaattilöytö Adventure stories sisältää kaksi erillistä tarinaa: Mishief at St.Rollos ja The The Children of Kidilin. Kertomukset ovat hyvin erilaiset miljööltään, mutta jotain yhteistäkin niissä on. Molemmissa päähenkilöinä on lapset ja jossain määrin molempia tarinoita yhdistää myös lasten väliset kahnaukset ja ystävystymiseen liittyvät seikat.

Mishief at St.Rollos sijoittuu koulumaailmaan. Sisarukset Mike ja Janet laitetaan St.Rollo-nimiseen sisäoppilaitokseen, joka on tarkoitettu sekä tytöille että pojille. Junamatkalla St.Rolloon lapset tutustuvat Tom-nimiseen poikaan, jolla on tapana tehdä kaikenlaisia kepposia koulutunneilla. Mike ja Janet ihailevat Tomia ja ovat pian aivan tämän lumoissa. Koulussa on myös Hugh-niminen poika, jota syrjeksitään. Syynä hänen ja Tomin välinen  kahnaus joka on saanut alkunsa siitä, kun Huhg oli vilpistellyt kokeissa ja jäänyt siitä kiinni. Hugh syyttää Tomia ilmiannosta ja Tom sanoo, että opettaja kyllä huomasi vilpistelyn itse eikä hän ole mitään kannellut. Koska Tom on luokan johtahahmo seuraavat muut lapset hänen esimerkkiään ja Huhg jätetään syrjään.
Kun Mike ja Janet sitten tulevat kouluun ja suunnitellaan Miken keskiyön aikaan pidettävää syntymäpäiväjuhlaa (salassa opettajilta tietysti) Mike ajattelee ensin pyytää myös Hughin mukaan, koska eihän tätä voi jättää syrjään, jos muut makuusalin pojat kutsutaan mukaa, mutta eräällä tunnilla sattuneen selkkauksen vuoksi Hugh jätetään syrjään. Päätös jolla on kauaskantoiset seuraukset. Lopulta Hugh karkaa koulusta ja päättää palata kotiin, koska  "hänellä ei ole tarpeeksi järkeä opiskeluun". Kaikki päättyy kuitenkin onnellisesti ja Tom, Hugh ja lapsijoukko selvittävät välinsä opettajien ihmeeksi. 
Tarina oli ihan mukiinmenevä kertomus siitä, miten vahingollista jonkun syrjiminen voi olla. Tarinassa ilmeni myös joitain englantilaiseen elämään liittyviä ilmiöitä, esimerkiksi se, kuinka tiukka kuri oli esimerkiksi eväiden syömisen ajankohdalla ja se, kuinka monta shillinkiä puntaa mahtuu. Englantilaisen rahayksikön järjestelmän ihmeellisyys on seikka, jota olen kummastellut ja varmaan kummastelen vieläkin.

The Children of Kidilin sijoittuu sota-aikaan. Skotlantilaiset sisarukset Sandy ja Jeanie saavat kotiinsa kaksi serkkua Tomin ja Sheilan, jotka evakuoidaan Lontoon pommituksista turvaan Skotlantiin. Serkusten välille syntyy ensimmäinen kahnaus, kun Lontoolaisserkkujen koira Paddy ja skotlantilaissisarusten koira Mack eivät tule toimeen. Sandy sanoo Tomille, että kylläpä koirasi on epäkohtelias ja samoin Tom sanoo Sandylle. Sandy ja Jeanie ovat tottuneita kiipeilijöitä, mutta Tom ja Sheila kaupunkilaisina eivät. Perinteinen maaseutu vastaan kaupunkilaisuus -asetelma siis.
Kaikki kuitenkin muuttuu, kun lapset eräällä picnic-retkellään menevät sadetta pakoon vanhaan paimenenmajaan, missä tapaavat kaksi vihaista miestä. Sandy löytää myös takahuoneesta salaperäisiä kojeita. Mitä ne oikein mahtavat olla?

The Children of Kidilin oli enempi Viisikko-hengessä kirjoitettu kuin St.Rollo-tarina.  Serkukset selvittävät lopulta salaperäisten miesten ja kojeen salaisuuden ja siinä sivussa pojat  seikkailevat myös maanalaisissa luolissa. Omaa kiinnostustani lisäsi myös se, että tarinassa sivuttiin skotlantilaista kulttuuria. Mikä minulle oli yllätys oli se, että Sandy ei ollutkaan tytönnimi niin kuin se omissa korvissani kuulosti, vaan ainakin tarinassa Sandy oli poika.
Lasten ikää ei kummassakaan tarinassa mainittu. St.Rollo-tarinassa lapset olivat kuitenkin toisella luokalla (jos ymmärsin oikein). Tarinat on ehkä suunnattu hitusen nuoremmille kuin Viisikot, Ei sillä, ei näissä kovin suurta eroa ole. 

Kellonajan määrittelyn vaikeudesta:

Mr. Wills, sir, my watch says five-and-twenty-to-one? Said Tom, holding out his watch, with an innocent look on his face. Isn't it five-and twenty-to-one?.  
(Mischief at St.Rollo)

Sellainen termi kuin half past twelve on ihan yksinkertainen tajuta, mutta mitä ihmettä on five-and-twenty-to-one? Yksittäin ymmärrän jokaisen sanan, mutta yhdessä en saa niistä järkevää kuvaa ellei se tarkoita sitten kahtakymmentäviittä vaille yhtä, mutta miksi se on sitten noin nurinperin sanottu? Hmm.



2 kommenttia:

  1. Katsoin niin wikipedian mukaan Blytonilla on yli 600 lasten- ja nuorten kirjaa julkaistuna, eli ahkerasti hän on naputellut tarinoita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja hyvin monenlaisia. Ihan pienistä pikkulasten tarinoista vähän isompiin lastenseikkailuihin.

      Poista

Älä roskaa!