torstai 29. kesäkuuta 2017

Anni Swanista Kaarina Helakisaan - Ajattomia satuja ja tarinoita -kooste!

Ajattomia satuja ja tarinoita lukuhaaste oli sinänsä ihan kutkuttava lukuhaaste, joka kuitenkin kohdallani jäi muun lukemisen varjoon. Luin kuitenkin kolme satua, joita yhdistää se, että ne ovat jääneet erityisesti mieleen kokoelmistaan.

  1. Anni Swan: Piilopirtissä
  2. Raul Roine: Sata haavaa ja tuhat tuskaa eli kauniin Fatiman kampa 
  3. Kaarina Helakisa: Suklaapilvet 

Suklaapilvet
Kaarina Helakisa
Satukirja
WSOY, 1964
100 + 2 s.


Kaarina Helakisan satukirja kuuluu lapsuuteni tärkeisiin kirjoihin. Sen tärkeys on enemmän muisto kolmesta ensimmäisestä ihkaomasta kirjasta, kuin satujen lumoavuudesta ja erityisestä vaikuttavuudesta. Kaarina Helakisa kirjoitti sadut ollessaan 15-17 vuotias nuori koululainen ja hän on itse kuvittanut sadut. 

Kaarina Helakisan satukirjasta on erityisesti jäänyt mieleeni satu suklaapilvistä. Se kertoo tytöstä, joka on kyllästynyt taivaan siniseen väriin ja toivoo, että maailma olisi hieman erilainen väreiltään. Hän lähettää toivomuskirjeen Taivaan Isälle ja lähettää hänelle vesivärinsäkin ja sitten käykin niin, että taivas on vaaleanvihreä ja pilvet suklaata ja järvissä on mansikkamehua.

Suklaapilvet on täynnä lapsen mieltä, mutta nyt lukiessani satua siitä tuli aika psykedelinen vaikutelma. Satukirja on ilmestynyt vuonna 1964. Kaarina Helakisan kuvituksesta, jossa piirrokset ja kirjoitukset yhdistyvät on kerrassaan herkullinen ja pidän paljon näistä mustavalkokuvista.





Kiitos kivasta haasteesta, satuja tulee varmasti luettua jossain väleissä, muun kirjallisuuden lomassa enemmänkin.

4 kommenttia:

  1. Oletpa lukenut satuja, joista en ole kuullutkaan. Tällä kierroksella en lukenut satuja, mutta tyttökirjoja tuli mukaan jokunen. Ja omien suosikkien kanssa voi jatkaa Kian haastetta.

    VastaaPoista
  2. Satuja olen minäkin innostunut lukemaan vähän enemmän, Anni Swanin tuotanto myös kiinnostaisi. Kiitos että osallistuit haasteeseen! :)

    VastaaPoista
  3. Minullekin sadut olivat tuntemattomia, mutta Kaarina Helakisa oli monen satukirjan kuvittaja.
    Anni Swanin kirjoja olen lukenut ja meidän kesäkodista löytyy vuoden 1921 satukirja Kettu Repolainen, monen sukupolven takaa. Valitettavasti joku lapsi on piirrellyt kirjaan mustekynällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kettu REpolainen on tuttu tarina kouluvuosilta, joka olisi hauska lukea uudelleen jossain vaiheessa.

      Poista

Kirjojen viehätys ei perustu ainoastaan lukemiseen ja siihen liittyviin tunteisiin ja reaktioihin. Osa viehätystä on niistä syntyvä keskustelu, ajatuksen jakaminen.