Madame de La Fayette
Clèves'in prisessa
WSOY, 1964
Alkuteos: La Princesse de Clèves
Suomentanut Aarne Anttila
- Onko mahdollista, sanoi prinssi hänelle, 'etten voisi olla onnellinen kanssanne avioliitossa? Niin on kuitenkin asian laita. Te tunnette minua kohtaan vain jonkinlaista hyvyyttä, joka ei voi minua tyydyttää. Te ette ole kärsimätön, ette rauhaton ettekä surullinen. Rakkauteni ei liikuta teitä enempää kuin jos kiintymykseni perustuisi vain teidän rikkautenne aiheuttamiin etuihin, eikä oman olemuksenne viehätysvoimaan.
- Teette väärin ollessanne tyytymätön, mademoiselle de Chartres vastasi. - En käsitä mitä voitte toivoa vielä sen lisäksi mitä teen, eikä minun mielestäni ole sopivaa tehdä enempää kuin teen.
Clèvesin prinssi on rakastunut mademoiselle de Chartresiin. De Chartresin äiti on kasvattanut tyttärensä hyveelliseksi ja varoittanut tätä hovielämän kunnianhimosta, kevyistä rakkaussuhteista ynnä juonitteluista.
Kolmantena päähenkilönä on Nemours'n herttua.
Kirjoittaja pyörittää kertomustaan kuin ainakin pahinta saippuaoopperaa aina loppumetreille, jolloin tarina huipentuu. Tapahtumat sijoittuvat 1500-luvun ranskan hoviin. Sivuhenkilöinä on muun muassa prinsessa Maria Stuart. Kertomus vilisee niin herttuoita, kuninkaita kuin prinsessoja hovineidoista puhumattakaan niin suurin joukoin, että en enää pysynyt, pääkolmikkoa lukuunottamatta, perässä.
Kyseessä on tavallaan kolmiodraama. Kirjan takakannessa puhutaan psykologisesta romaanista, mutta minusta tämä oli aikamoista saippuaoopperaa. Tosin kyllä kai sitä psykologiaakin tästä löytyy. Minä vain ihmettelentätä mademoiselle de Chartresia, joka menee naimisiin Clèvesin prinssin kanssa tuntematta lainkaan rakkautta tätä kohtaan. Voiko siitä tulla mitään? Voiko, niin kuin prinssi toivoo, rakkaus herätä vähitellen?
En tiedä, ehkä tämän kirjan voisi lukea uudelleenkin jossain vaiheessa, vaikka välillä lukeminen olikin aika puuduttavaa puhumattakaan siitä, että oli ihan hämmenyksissään siitä historiallisesta viitekehyksestä, johon tarina sijoittuu. Kuka prinsessa Elisabeth saateltiin Espanjaan, kuka kuningatar, mikä on konnetaabeli?
Sinänsä mielenkiintoinen teos 1600-luvun naiskirjailijalta.
---
Läpi historian: 1600-luku (kirjailijan mukaan)
..
Erittäin avartavan ja hienon analyysin teoksesta löytää Tea with Anna Karenina -blogin Nooralta. Vaikka Noorankin mielestä kirja välillä tuntui "tasaisen puuroista luettavaa" on hän löytänyt kirjasta paljon oleellista sanottavaa. Noora varoitti tekstissään tästä suomennoksesta ja suosittelee joko vanhempaa tai uudempaa käännöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Älä roskaa!